maanantai 30. maaliskuuta 2015

arkea ja kirja-aarteita

no moi!
onpas taas ollut taukoa, huh-heijaa.
liikutuin aikalailla kun muutama teistä jo kyseli olemmeko kunnossa kun blogissa on niin hiljaista - ihanaa, kiitos että välitätte! taas kerran muistutus siitä miksi bloggaaminen on vaan niin mahtavaa. kunnossa siis ollaan, krooninen aikapula vain vaivaa.

sitten kahden kuukauden kuulumisiin:
Iris on aloittanut päiväkodissa ja käytännössä juoksee aamuisin halaamaan hoitotätejään, eli näyttää viihtyvän siellä paremmin kuin hyvin. höpöttää muttei vielä puhu, paitsi maukumalla silloin kun päättää olla kissa. aika topakka tapaus tämäkin tyttö, jep jep.
Astrid ei omien sanojensa mukaan enää ole mikään lapsi vaan en stor tjej. no, onhan melkein neljä vuotta jo aika paljon. onneksi se pahin uhmaikäkin näyttäisi jo olevan ohi. neiti piirtää paljon ja koko ajan (myös muualle kuin paperiin. krhöm), touhuaa omia juttujaan ja haluaa leikkiä ja leikkiä ja leikkiä.
ja leikkiä.

minä pidän uudesta työstäni, irtisanomispaperit vanhaan työpaikkaan tupsahtivat tänään postissa joten heippa vaan ylipitkät työmatkat.
kerrottakoon vielä että viime viikkojen ehkä paras käytännön hankinta on ehdottomasti tiskikone! lisää aikuispisteitä meille, ja erityisesti lisää leikkiaikaa lasten kanssa.
sitä tähän huusholliin siis kuuluu: arkea, maksamakkaravoileipiä, työtä, päiväkotia, piirtämistä, leikkiä...ja kevättä!

ps. koska meillä on meneillään melkoinen hard core-lastenkirjojenlukuvaihe, on ihan pakko laittaa mukaan kuvia hyllyn kätköistä löytyneistä aarteista joita on alettu lukemaan iltasaduiksi.
kuka muistaa Oili Tannisen Pörisevän tai Nunnun? Entä Seppo Järvisen kuvittaman Kekkamun joka asui Omena Pupasen korvassa? ihania retrosatuja, uppoavat täysillä ipanaan ja sen äitiin.