maanantai 13. lokakuuta 2014

näyttelyssä

tältä näytti modernan tuoreessa skulptur efter skulptur-näyttelyssä sunnuntaina.
Astridin suosikkiteos ei yllättävää kyllä ollut se herkullisen punainen jättiläisilmapallokoira eikä vaaleanpunainen simpukkaleidi koirineen, vaan viereisen näyttelysalin veistos jossa puukuution päällä valuu luonnonkumimassaa. kurkattiin siis myös vastikään avattuun Nina Canellin mid-sentence-nimiseen näyttelyyn, jota suosittelen myös lämpimästi kun kerran suosittelemisen makuun pääsin.

onnistuneen ja inspiroivan museovierailun jälkeen poikettiin jätskillä.
makuna vaaleanpunainen cotton candy, toiselta nimeltään sokerishokki. oujee.

ps. vaaleanpunainen pipo ei ole kuvausrekvisiittaa vaan itse valittu ja ilmeisesti liimattu kolmivuotiaan nuppiin.
pysyy visusti päässä päivin ja öin.

4 kommenttia:

  1. Kiva lukukokemus, siinä missä on varmasti ollut ihan mahtava oikea-elämys! Näistä naperoista museoissa on aina kiva lukea. Ja varsinkin kuulla ajatuksia siitä mistä lapset tykkää. Minäkin olisin veikannut ilmapallokoiraa suosikiksi, mutta taas todistettiin että lapsetkin ovat persoonia siinä missä aikuiset, ei sitä voi etukäteen olettaa kaikkea.

    Mukavaa viikon alkua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on niin totta, siis se että jotenkin itse niin helposti olettaa tietävänsä mistä lapset tykkää, vaikka samalla tietää ettei se todellakaan ole niin. Mutta sepä siinä onkin niin ihanaa ja yllättävää :)

      Ihanaa viikkoa sulle myös!

      Poista