tiistai 6. joulukuuta 2011

se on sose

en ehdi päivittämään blogia enää niin usein kuin haluisin. yksi syy siihen saattaa olla sose.
meillä on alettu maistelemaan muutakin kun pikku sormia: bataattia, perunaa, porkkanaa, mustikkaa, puuroa...you name it. luumu on osoittautunut suursuosikiksi, parsakaalille laitetaan suu napakasti kiinni.
keittämiseen, mössäämiseen, pakastamiseen, vauvan ruokkimiseen ja naaman pesuun menee aikansa, mutta öisin onkin sitten jo rauhallisempaa.
första mosboken ja andra mosboken olivat lahja tuttavapariskunnalta. ensimmäisessä on inspiroivia kuvia lapselle, toisessa inspiroivia mössöreseptejä vanhemmille. tuo keltaraidallinen paita sai muuten aika kivansinisen sävyn mustikkalounaan jälkeen!

/ Astrid is eating mashed vegetables and i hardly have time to update blog anymore.

2 kommenttia:

  1. Miten nuo soseet vievätkin todella aikaa! Mutta sitä on jotenkin ihana katsella, kun se sose maistuu pienelle ihmiselle :) Meillä on sellainen kiljumispäivä takana. Siitä kiljumisesta ei vain tullut loppua, ei sitten millään. Joskus on ihan kiva vain kiljua ;)

    VastaaPoista
  2. Ja muista äitiahkera, ettei kaikkea tartte tehdä itse! t. äiti Hakiksesta
    Kaikkea ihanaa teille kolmelle.

    VastaaPoista